Version: $RCSfile: lueminut.html,v $ $Revision: 1.12 $ $Date: 1998/05/15 19:47:46 $

Tekstitiedosto 'LUEMINUT'
on generoitu suoraan tämän
lueminut.html-tiedoston pohjalta.



jmr 0.7.18 - QWK etälukija

Sisältö

1 Yleistä

jmr on QWK-viestipakettien lukemiseen ja kirjoittamiseen tarkoitettu etälukija. Jmr on saatavilla toistaiseksi Unix-käyttöjärjestelmiin ja Os/2:lle. Tulevaisuudessa ehkä myös Win32-versiona (jos löytyy joku innokas porttaaja :-).

Jmr:n lisensointipolitiikka on GNU GPL. Lisenssiehdot ovat luettavissa ohjelman mukana seuraavasta COPYING -tiedostosta.

2 Jmr:n asentaminen

2.1 Valmis binääriversio

2.1.1 Unix

Loggaudu sisään roottina ja aja scripti jmr.install. Tämä tekee kaiken tarvittavan työn. Jos et pidä sen tarjoamista hakemistoista, niin silloin joudut asentamaan jmr:n käsin.

Scripti asentaa jmr:n hakemistoon /usr/local/bin, sekä luo hakemiston /usr/local/lib/jmr, johon asennetaan kaikki jmr:n oheistiedostot, muiden mukan myös tämä LUEMINUT-tiedosto.

2.1.2 Os/2

Os/2 versio ei sisällä mitään valmista asennusohjelmaa. Asennus pitää suorittaa käsin. Se on kuitenkin yksinkertaista, riittää että kopioit jmr.exe-tiedoston johonkin sellaiseen hakemistoon, joka on polussa. Hyvä paikka on vaikka sellainen hakemisto, jossa sinulla on muitakin ohjelmia. Sellainen voisi olla vaikka esim. c:\appl\bin.

2.2 Jmr:n asentaminen lähdekoodijakelusta

2.2.1 Unix

Jotta jmr:n kääntäminen onnistuu, sinulla pitää olla käytössä GNU Make-ohjelma ja GCC, vähintään 2.8.0. Myös egcs 1.0 ja uudemmat kelpaavat hyvin.

Make ohjelman version saat selville kirjoittamalla 'make -v'. Jos se ei ole GNU Make, niin kokeile onko GNU Make asennettuna nimellä 'gmake'.

Kääntämistä varten sinun pitää olla siinä hakemistossa, jonka jmr-paketin purku loi, eli jmrsrc-N.N.N.N. Kääntäminen on helppoa, riittää kun kirjoitat 'make devel' (voit myös kirjoittaa 'make dist', jolloin ohjelmasta jää pois erinäisiä virhetarkasteluja, mutta niin kauan kun jmr on alpha/beta- tilassa, ei tämä ole suositeltavaa.).
HUOM: Jos käännös epäonnistuu virheilmoitukseen ld: cannot open -lcurses: No such file or directory, niin kokeile muuttaa tiedostossa src/makefile oleva rivi 

         termlib = termcap
Muotoon `termlib = curses' tai `termlib = ncurses' ja kokeile kääntää uudestaan.

Tämän jälkeen asentaminen sujuu kirjoittamalla root:n oikeuksilla 'make install'.

Jmr kääntyy ja toimii hyvin ainakin seuraavissa Unix-tyylisissä käyttöjärjestelmissä: Linux (i386), IRIX (mips), SunOS (sparc), FreeBSD (i386) ja NetBSD (i386).

2.2.2 Os/2

OS/2-version kääntäminen onnistuu joko käyttäen ilmaista Emx/Gcc-kääntäjää, tai sitten Watcom C/C++ kääntäjää.

Jos käytät emx:ää, niin silloin tarvitset myös GNU Make-ohjelmaa, jotta käännös onnistuu. Emx:n pitää olla vähintään 0.9b. Kääntäminen tapahtuu kirjoittamalla 'make -f makefile.emx' siinä hakemistossa, jonka jmr-paketin purkaminen teki (jmrsrc-N.N.N.N).

Watcom C/C++:lla kääntäminen tapahtuu kirjoittamalla 'wmake -f makefile.os2'. Luonnollisesti hakemiston pitää olla sama kuin emx:n tapauksessa.

Asentaminen pitää tehdä käsin, kuten valmiin binääriversion tapauksessakin.

3 Jmr:n uninstallointi

3.1 UNIX

Jmr:n saa unistalloitua Unix-ympäräristöissä helposti ajamalla roottina scriptin jmr.unistall, tai kirjoittamalla 'make unistall'.

3.2 Os/2

Os/2:lle ei ole olemassa vielä unistall-ohjelmaa, käsityötä siis joutuu tekemään.

4 Ympäristömuuttujat

Jmr käyttää seuraavia ympäristömuuttujia hyväkseen: HOME ja JMRDIR. Näistä HOME on tärkeämpi, joskaan ei pakollinen.

Jos ympäristömuuttujaa JMRDIR ei ole määritelty, tekee jmr ympäristömuuttujan HOME osoittamaan hakemistoon alihakemiston .jmr, jonne se tallettaa kaikki tietokannat ja lokit. Unixeissa tämä on hyvä käytäntö, mutta koska Os/2:ssa, eikä muissakaan DOS-sukuisissa käyttöjärjestelmissä ole valmiina kotihakemistoja eri käyttäjille, on näissä loogisempaa käyttää JMRDIR-ympäristömuuttujaa.

JMRDIR-ympäristömuuttujassa määritellyn polun pitää sisältää myös levyasematunnus, jos järjestelmä sellaista kättää. Esim. Os/2:ssa JMRDIR voisi olla määriteltynä seuraavasti: 

        [ config.sys ]
        set JMRDIR=c:\work\bbsmail\
Jos HOME-ympäristömuuttujaa ei käytetä, niin silloin pitää hakemisto, jonne viestejä talletetaan kertoa jmr:lle erikseen asetustiedostossa avainsanalla 'extractdir'. Oletuksena nämä viestit talletetaan hakemistoon $HOME/Messages. Tästä lisää myöhemmin.

5 Käyttöohjeet

5.1 Perusteet

Jmr:n toiminta jakaantuu neljään eri tasoon. Nämä ovat Pakettivalikko, aluevalikko, keskusteluvalikko ja viestinäyttö. Tasolta päästään aina takaisin edelliseen painamalla 'q'-näppäintä, tai nuoli-vasemmalle napilla. Poikkeuksena ryhmävalikosta pakettivalikkoon paluu, joka onnistuu vain 'q'-näppäimellä.

Jmr:n toiminta perustuu tietokantaan, jonne kaikki viestit tallennetaan. Tälle tietokannalle voidaan määrittää maksimikoko asetustiedostossa.

Aina kun uusi viestipaketti avataan, kaikki paketin viestit menevät kyseisen BBS:n tietokantaan. Vanhoja, jo luettuja viestejä on siis helppo referoida, samoin kuin keskustelua on helppo siirtyä alkuunpäin, jos ei enää oikein muista keskustelun kulkua.

Tietokannan lisäksi jmr:n toiminta pohjautuu säikeisiin. Oletuksena jokaisen ryhmän viestit on lajiteltu keskustelu-säikeiden (=viestiketjut) mukaiseen järjestykseen. Näin keskustelua on helppo seurata, kun kaikki siihen liittyvät viestit on peräkkäisessä järjestyksessä. Myös säikeen ensimmäiseen ja viimeiseen viestiin on helppo siirtyä.

5.2 Asetukset

Ennen kuin jmr toimii kunnolla, pitää kaikki asetukset laittaa kuntoon.

Kun jmr käynnistetään ensimmäisen kerran, se luo asetukstiedsoton, jmrrc, hakemistoon jota ympäristömuuttuja JMRDIR osoittaa (tai vaihtoehtoisesti hakemistoon $HOME/.jmr/).

Kun asetustiedoston on luotu, jmr kehoittaa sinua tarkistamaan kaikkien asetusten oikeellisuus. Tee tämä. Asetustiedosto on hyvin dokumentoitu, joten ongelmia ei pitäisi tulla. Toiminnan kannalta tärkeimmät asetukset ovat:

Asetustiedoston voi luoda aina uudestaan ajamalla jmr parametrilla '--init'. (Listan kaikista parametreista saat kirjoittamalla 'jmr --help' ).

5.2.1 Useamman konfiguraation käyttö

Jmr mahdollistaa myös useiden konfiguraatioden käytön. Voit nimetä jmrrc:n vaikkapa white.rc:ksi, jonka jälkeen komennolla 'jmr -f white.rc' jmr lukee asetukset sieltä. Tämä on kätevää jos haluat vaikkapa erilaiset värikonfiguraatiot rxvt:stä (valkoinen tausta) ajettavalle jmr:lle ja normaalille, tummapohjaisessa terminaalissa ajettavalle jmr:lle.

Muita mahdollisuuksia on esim. erilaiset konfiguraatiotiedostot Os/2- ja Linux-versiota varten, jos käytät molempia rinnakkain...

5.2.2 Purkkikohtaiset asetukset

Varsinaisen asetustiedoston lisäksi voit tehdä käsin erillisen purkkikohtaisen asetustiedoston. Se tulee nimetä siten, että nimen alku on itse purkin nimi, ja loppuosa on .rc. Esimerkiksi 'mb.rc'-nimisen asetustiedoston asetukset luetaan aina kun avataan mb-nimisen purkin tietokanta, tai sieltä imuroitu viestipaketti. Mallipohja tälle purkkikohtaiselle asetustiedostolle tulee jmr:n mukana nimellä sample.rc.

Purkkikohtaisessa tiedostossa asetettavat muuttujat korvaavat aina vastaavan, varsinaisessa asetustiedostossa asetetun muuttujan arvon. Hyvä esimerkki käytöstä on tilanne, jossa kaikki muut paitsi yksi BBS käyttävät ISO-8859.1-merkistöä. Tämä yksi käyttää IBM-PC-merkistöä. Voit asettaa päätiedostossa merkistöksi ISO-8859.1:n (bbscharset = latin1), ja sitten tehdä tätä IBM-PC-merkistöä käyttävää purkkia varten oman asetustiedoston, jossa asetat merkistöksi PC-merkit (bbscharset = ibmpc ).

Tietysti purkkikohtaisia tiedostoja voi käyttää vaikkapa erilaisten taglinejen määrittelyyn jokaisellel purkille tms...

5.2.3 Osoitemuistio

Jmr sisältää tuen yksinkertaiselle osoitemuistiolle. Jos viestin vastaanottajan nimeksi syötetään tyhjä, sillon jmr tarkistaa löytyykö jmr:n hakemistosta (siis hakemistosta jota ympäristömuuttuja JMRDIR osoittaa, tai hakemistosta ~/.jmr) tiedosto mailrc. Jos tiedosto löytyy, silloin sen sisältö luetaan osoitekirjaan siten, että yksi rivi tulkitaan aina yhdeksi osoitteeksi. Tiedosto $JMRDIR/mailrc voisi olla sisällöltään vaikkapa: 
      mina.itse@minun.osote.fi
      joku.toinen@jossakin.fi
Osoitekirjasta voidaan sitten nuolinäppäimin valita haluttu vastaanottaja viestille.

5.3 Yleisimmät näppäinkomennot

Ohessa on lueteltu yleisimmät näppäinkomennot. Täydellisen listan saat painamalla '?'-näppäintä, joka avaa helpin.

5.3.1 Liikkuminen

Home, <
Listan/viestin alkuun siirtyminen.
End, >
Listan/viestin loppuun.
PgUp, b
Sivu ylös
PgDn, SPC
Sivua alas
Up arrow
Rivi ylös
Down arrow
Rivi alas.

5.3.2 Rivieditori

Jmr:n sisäänrakennettu rivieditori (mm. syöttökentät) ymmärtää seuraavat komennot. Nämä ovat emacs-käyttöjille tuttuja...
^A, ^E
Siirtyy syöttökentän alkuun/loppuun
^K
Tuhoaa kaiken syöttökentässä olevan, kursorin nykyisestä sijainnista alkaen.
^H, BS
Tuhoaa kursoria edeltävän merkin.
^B, ^F
Siirtyy taaksepäin/eteenpäin.

5.3.3 Muut yleisesti toimivat näppäimet

^L
Päivittää kuvaruudun
TAB
Siirtyy seuraavaan uuteen viestiin
Q
Poistuu jmr:stä välittömästi
q, <-
Palaa edelliselle tasolle
ENTER, ->
Valitsee listasta kursorin kohdalla olevan alkion

5.4 Viestipaketin ja tietokannan valinta

Pakettivalikossa näkyy oletuksena lista kaikista tietokannoista. Valinta tapahtuu painamalla ENTER-näppäintä, tai vaihtoehtoisesti nuolta oikealle.

Jos haluat lukea tietokantaan uuden viestipaketin, niin 'l'-kirjainta painamalla saat listan kaikista QWK-paketeista.

5.5 Ryhmävalikko

Ryhmävalikossa on listattuna kaikki ne ryhmät, joissa on uusia viestejä. Kaikki ryhmät saa näkyviin painamalla y-näppäintä.

Korostettuna näkyvät ryhmät, joiden numero on suurempi kuin 9000 ovat jmr:n omia ryhmiä. Näitä ovat Personal Mail, Reply Log, New Replies, Tagged Articles ja Search Results. Seuraavassa kuvaus kaikista:

Personal Mail
Tämä ryhmä sisältää kaikki sinulle osoitetut viestit. Jos luet jonkun viestin tässä ryhmässä, sitä ei vielä merkitä luetuksi. Luetuksi se tulee vasta kun luet sen viestin oikeassa ryhmässä.
Reply Log
Tässä ryhmässä on kaikki sinun kirjoittamat viestit (paitsi tietenkin jos viestejä on enemmän kuin lokin asetettu suurin koko).
New Replies
Tässä ryhmässä näkyy aina vastauspaketin sisältö. Tämän ryhmän kautta voit tuhota ja muokata kirjoittamiasi viestejä ennenkuin ne pakataan.
Tagged Articles
Tässä ryhmässä näkyvät kaikki merkityt viestit. Tämä on hyvä esimerkiksi jos joku viesti tuntuu siltä että sinä voisit vastata siihen, muttet vielä viitsi - ajattelet katsella hetken, josko joku vastaisi siihen. Voit siis merkata sen. Sitten jos siihen ei tunnut tulevan vastausta, voit helposti kirjoittaa vastikkeen itse.
Search results
Tähän ryhmään tulee aina viimeismmän haun tuloksena löytyneet viestit.

5.5.1 Ryhmän valinta

Luettavan ryhmän voit valita joko siirtymällä sen kohdalle ja painamalla ENTER tai nuoli oikeialle- näppäointä, tai sitten painamalla TAB-näppäintä, joka avaa seuraavan ryhmän, jossa on uusia viestejä.

5.5.2 Viestin kirjoittaminen

Uuden viestin kirjoittaminen tapahtuu painamalla 'w'-nappia. Oletuksena viestin alueeksi tulee se, jonka kohdalla olet, mutta aluetta voit vaihtaa heti, kun viestin otsikko ja vastaanottaja on kysytty. Tästä lisää myöhemmin.

5.5.3 Viestin etsiminen

Viestejä voidaan etsiä hakusanalla. Hakusana voidaan kohdistaa joko viestin otsikkoon, vastaanottajaan, kirjoittajaan, kaikkiin edellämäinttuihin tai koko viestiin. Haku voidaan kohdentaa joko nykyiseen; ryhmään, merkkittyihin ryhmiin tai kaikkiin ryhmiin.

Haku käynnistyy painamalla /-näppäintä. Toistaiseksi se on aika rajoittunut, mutta tulee olemaan monipuolisempi tulevaisuudessa, hyväksyen regular expression tyyliset ehdot.

Esimerkiksi voit etsiä kaikki ne viestit, joissa esiintyy sana linux, riippumatta kirjainten koosta, antamalla hakusanaksi '~linux'.

5.6 Keskusteluvalikko

Tässä valikossa näkyvät kaikki ne viestiketjut eli säikeet, joissa on uusia viestejä. Kaikki alueen viestit saa näkyvmään painamalla y-näppäintä.

5.6.1 Keskustelun valinta

Voit valita luettavan keskustelun siirytmällä nuolinäppäin ylös- ja alaspäin, ja painamalla ENTER halutun keskustelun kohdalla. Voit myös suoraan siirtyä seuraavan uuden viestin kohdalle painmalla TAB-nöppäintä.

5.6.2 Lajittelu

Jos säikeittäinen lähestymistapa tuntuu omituiselta, tai haluat muuten vain selata viestejä erilaisessa järjestyksessä, niin tämä onnistuu painamalla s-näppäintä. Valittavia lajittelujärjestyksiä ovat säikeittäinen, aikajärjestys ja kirjoittajan-, otsikon- tai vastaanottajan mukainen järjestys.

5.6.3 Luetuksi merkintä

Kaikki alueen viesti voidaan merkitä luetuiksi painamalla 'c' (catchup) näppäintä. Tämä kannattaa tehdä heti kun alueella ei ole jäljellä enää sinua kiinnostavia keskusteluja. Näin ne eivät jää häiritsemään.

5.7 Viestinäyttö

Tässä osassa ohjelmaa tapahtuu se pääasia, viestien lukeminen. Näytöllä näkyy sekä viestin otsikkotiedot, että itse viesti.

Helpoiten viestien luenta tapahtuu painelemalla välilöyntiä. Välilöynti näyttää aina viestin seuraavan sivun, kunnes viesti loppuu. Tämän jälkeen välilyönnin painallus siirtää seuraavan ennestään lukemattoman viestin kohdalle. Voit myös siirtyä välittömästi seuraavan uuden viestin kohdalle painamalla TAB-näppäintä. Järjestyksessä seuraavan viestin kohdalle pääset 'n'-näppäimellä, ja alueen järjestyksessä edellisen kohdalle pääset 'p'-nappulalla. Jos sensijaan haluat siirtyä edellisen lukemasi viestin kohdalle, tämä tapahtuu painamalla 'P'-näppäintä. Vastaavasti 'N'-näppäimellä saat näkyviin seuraavan luetun viestin.

Luetut viestit tallentuvat eräänlaiseen renkaaseen, jonka maksimikoko on 50 viestiä. Tätä 'rengasta' voit selailla edellämainituilla N- ja P-näppäimillä. Renkaan sisältö tuhoutuu aina kun palaat viestinäytöstä keskusteluvalikkoon.

Mitä hyötyä renkaasta sitten on? Paljonkin. Esimerkkinä olkoon seuraava: Luet vaikka keskustelun 'Hyödyt' viimeistä viestiä ja painat TAB, jolloin kohdalle tulee seuraava ennestään lukematon viesti. Tämä viesti saattaa olla järjestyksessä vaikka 296 viestin päässä äsken lukemastasi. Haluatkin palata äskeiseen viestiin. Se onnistuu helpoisti painamalla N. Toinen vaihtoehto olisi palata keskusteluvalikkoon, valita sieltä keskustelu 'Hyödyt', ja selata keskustelua kunnes oikea viesti tulee kohdalle.

Viestiin voit kirjoittaa vastikkeen painamalla 'f' (followup) näppäintä, tai sitten voit kirjoittaa henkilökohtaisen vastauksen painamalla 'r'-nappia. Näistä seuraavassa tarkemmin.

5.8 Viestien kirjoittaminen

5.8.1 Uuden viestin kirjoittaminen

Uuden viestin kirjoittaminen tapahtuu painamalla 'w'-npääintä. Aluksi kysytään viestin otsikko, sitten vastaanottaja. Oletuksena vastaanottajana on 'All'. Tämän jälkeen jmr kysyy ryhmää. Oletuksena on se ryhmä, jossa olet. Jos ryhmä on oikea, paina ENTER, jos ei, niin painamalla mitä tahansa muuta aukeaa lista kaikista ryhmistä. Valitse uusi ryhmä näiden joukosta.

Seuraavaksi käynnistyy editori. Kirjoita viesti, ja kun olet valmis, poistu editorista siten että viesti talletetaan. Viestin nimen pitää aina olla 'reply.msg' (siinä tapauksessa että editori sitä kysyy).

Kun viesti on talletettu, jmr näyttää sen otsikkotiedot ja mahtollisen taglinen ja kysyy ovatko nämä kunnossa. Jos ovat, niin viesti tallettuu painamalla 'p'.

5.8.2 Vastikkeen kirjoittaminen

Vastikkeen (followup) kirjoittaminen tapahtuu painamalla viestin kohdalla 'f'-näppäintä. Tämä käynnistää valitsemasi editorin, ja vastikkeen kohteena oleva viesti tulee editoriin automaattisesti varustettuna lainausmerkeillä, esim. '>'-merkein.

Vastikkeen yhteydessä jmr lisää viestin alkuun tekstin, joka on asetettu asetustiedostossa followupstring-muuttujalla. Jos et pidä tästä toiminnasta, aseta followupstring-muuttujan arvoksi tyhjä.

5.8.3 Yksityisen vastauksen kirjoittaminen

Yksityisen vastauksen kirjoittaminen tapahtuu painamalla 'r'-näppäintä. Tällöin viestin otsikkoon tulee automaattisesti 'Re:'-etuliite, ja viesti merkitään ykstyiseksi.

Koska purkit eivät osaa itse siirtää yksityiseksi merkittyjä viestejä oikealle alueelle, pitää sinun valita sopiva alue itse. Kun painat 'r', niin jmr kysyy ensimmäiseksi että onko nykyinen ryhmä sopiva yksityiselle viestille, jos ei niin valitse listasta oikea ryhmä. Tässä on syytä huomata että ryhmä jota jmr ehdottaa ei välttämättä ole se ryhmä jossa parhaillaan ollaan, vaan ryhmä jonne edellinen yksityisviesti on kirjoitettu. Kun seuraavan kerran kirjoitat saman istunnon aikan yksityisen viestin, on sen oletusryhmänä sama, jonka äsken valitsit (ja jmr kysyy jälleen, onko se sopiva ryhmä).

Ole tarkka kun valitset ryhmää, ettei yksityiseksi tarkoitettu viesti mene vahingossa jollekin julkiselle alueelle.

Kun ryhmä on valittu, jatko tapahtuu kuten uuden viestin ja vastikkeen kirjoittamisen yhteydessä.

5.8.4 Pitkien rivien näyttö

Oletuksen jmr ei näytä rivejä, jotka eivät mahdu näyttöön kokonaan, vaan näyttää niistä vain näytölle mahtuvan alkuosan. Rivin liiallisesta pituudesta kertoo rivin lopussa oleva '$'-merkki. Tarvittaessa jmr osaa kuitenkin yksinkertaisen pitkien rivien sovittamisen näyttöön. Tämän tilan saa päälle näppäilemällä 'ESC-w', tai laittamalla alustustiedostoon rivin: 
wrapmode = yes
Toiminta rajoittuu kuitenkin vain näytölle, joten rivit menevät alkuperäisessä muodossaan esimerkiksi vastausta kirjoitettaessa editorille. Eli toistaiseksi on hyvä käyttää editoria, joka osaa itse rivittää tekstin uudestaan, ja tämänhän useimmat editorit tietenkin osaavat (mm. emacs ja jed).

Tässä tilassa jmr siis rivittää tekstin siten, että se mahtuu näytölle. Lisäksi niiden rivien lopussa, joita on rivitetty uudestaan, näytetään joko korostettu '>' tai sitten korostettu '»'

5.9 Muuta

Jmr:ssä on myös alasveto-valikko, joskin se on vielä erittäin kokeellinen. Valikko aktivoituu painamalla ESC-ESC (siis kahdesti esc-nappia). Valikko toimii kaikilla ohjelman päätasoilla, muttei siitä vielä hirveästi hyötyä ole, mutta ehkä tulevaisuudessa...

6 Parannusehdotukset ja bugiraportit

Jos sinulla on hyviä ideoita jmr:n parantamiseksi, niin otan niitä mielelläni vastaan. Samoin jos löydät jmr:stä bugin, niin ilmoita siitä hetimiten, jotta saan sen korjatuksi. Bugia raportoidessa tarkista kuitenkin, ettei sitä ennestään ole lueteltuna tiedoston BUGS luettelossa, ja varmista että käytät uusinta versiota jmr:stä.

Parannusehdotukset ja bugiraportit voit lähettää minulle sähköpostitse osoitteeseen jvuokko@iki.fi. Olisi hyvä jos laitat otsikkoon selvästi että kyse on jmr:stä, esimerkiksi tyyliin: "jmr: varsinainen_aihe_tähän". Näin tärketä jmr-aiheiset viestit eivät pääse hukkumaan muiden viestien sekaan, ja jotta jmr-viestit saa tarvittaessa filtteröityä kätevästi omaan kansioonsa.

7 Lisää tietoja

7.1 Ohjeita

Opastusta jmr:n käyttöön saat tämän tiedoston lisäksi jmr:n manuaalista, joka tulee eteesi Unix-järjestelmissä kirjoittamalla 'man jmr'. Tosin manuaali laahaa aika pahasti jäljessä kehityksestä.

Os/2:ssa tarvitset manuaalin lukemiseen joko groff-ohjelmaa, tai sitten voit lukea suoraan Os/2-binääriversion mukana tullutta, valmiiksi muotoiltua manuaalia komennolla 'more < jmr.txt'.

Manuaalin (tiedosto jmr.1) alussa on kerrottu ohjeet, kuinka sen saa muotoiltua luettavaksi käyttäen groff-ohjelmaa.

7.2 Uudet versiot

Jmr:n uusin versio ja lähdekoodit ovat aina saatavilla www:n kautta osoitteesta http://www.iki.fi/jvuokko/jmr/ tai http://www.iki.fi/jvuokko/etalukija/ (jälkimmäinen osoittaa suomenkieliselle sivulle).

Lista ominaisuuksista, jotka ovat tulossa on tiedostossa TODO

7.3 Versionumerointi

Versionumeroinnilla on jmr:n tapauksessa selkeä logiikka, seuraavassa on kerrottuna mitä kaikke versionumero kertoo jmr:n tilasta.

Versionumero on muotoa r.x.y.z (mutta voi olla myös r.x.y, jos z on nolla). Versionumeron kenttien merkitykset ovat:

r.x.y
kentät ilmoittavat ominaisuusjoukon numeron. Jos joku näistä kolmesta numerosta on kasvanut, niin silloin ohjelmaan on aina tullut yksi tai useampia uusia ominaisuuksia. Numero x on erityisasemassa, se kertoo onko kysesessä kehitysversio vai stabiili tuote. Jos x on pariton, niin silloin kyseessä on kehitysversio, joka voi sisältää bugeja. Jos x on parillinen, niin silloin kyseessä on stabiili versio, jossa ei pitäisi olla virheitä. Tähän on kuitenkin yksi poikkeus: Kaikki versiot, joiden numero r on 0, ovat Alpha- ja Beta-versiota.
Yleensä uusi ominaisuus kasvattaa ainoastaan numeroa y. Jos numero r muuttuu, niin silloin tapahtuu jotakin suurta, kuten vaikkapa käyttöliittymän vaihtuminen graafiseksi.
z
Kenttä sisältää korjauskertoimen. Se kasvaa aina kun ohelmaan on tehty korjaus. Se alkaa arvosta 0. Täten arvo 4 kertoo että ohjelmaan on jouduttu tekemään 4 kertaa bugipäivitys sitten edellisen uusia ominaisuuksia sisältäneen version julkaisun.

Esimerkkejä versionumeroista:

jmr 1.0.1.3
Kertoo että kyseinen versio on stabiili, eli siihen ei ole lisätty uusia kokeellisia toimintoja, ja että kyseessä on jo kolmas bugi-korjaus sitten pääversion (1.0.1) julkistamisen.
jmr 1.1.14
Kertoo että kyseessä on kehitysversio, BETA, ja että tässä versiossa on yksi tai useampia uusia ominaisuuksia mukana verrattuna edelliseen versioon, joka on ollut 1.1.13.x. Tämän version jälkeen seuraava versio, jossa pitäisi olla kaikki ominaisuudet mukana ja kunnolla testattuna tulee olemaan 1.2.0.


Takaisin jmr:n kotisivulle